Syränsukat & kaavio

Sellainen iloisesti ja kepoisasti ja kotoisasti lepatteleva syrän, sekä ihan kauheena pauhaava syrän, jos toinenkin, on neulottu näihin sukkiin. Ole hyvä, tässä sinulle syrämmiä, ihan kahdella ämmällä kirjoitettuna. Ja, jos olet oikein nopsa, niin ehdit neuloa nämä sukat vielä Pukin pussukkaan. Mutta jollet ehdi, niin helmikuussa on ystävänpäivä, jolloin voit lahjoittaa Syränsukat parhaalle kamulle tai muuten rakkaalle ja tärkiälle läheiselle.
Sukat on neulottu Gjestal Maija -langasta puikoilla 3, mutta voit käyttää muutakin vastaavaa lankaa, vaikkapa Nallea. Piirtelin syrämmet siten, ettei pitkiä, sidottavia, langanjuoksuja ole ollenkaan. Voit päästellä varren kirjoneuleen täydellä höyryllä, sillä pisin langanjuoksu on muutamalla rivillä 5 silmukkaa, joka menee mielestäni vielä sitomatta. 
Ja nilkasta eteenpäin voit neuloa sukan, kuten haluat: Voit tehdä raitaa, jotain yksinkertaista kirjoneuletta, varren syrämmiä, pintaneuletta tai ihan yksiväristä, kuten minä tein. Voit myös säätää silmukkaluvun ja pituuden sopivaksi. En kirjoittele varren jälkeen sukalle kovinkaan tarkkaa ohjetta, lähinnä vain muutaman muistiinpanon omasta sukastani. Ja tämä ohje on muutenkin vähän heittämällä raapaistu, sillä tähän ei oikeasti olisi ollenkaan aikaa...
Aloitus: Luo 60 s ja neulo kaikki silmukat oikein yhdelle puikolle. Käännä työ. Jatka 2o2n -joustimella ja jaa silmukat samalla sopivasti 4 puikolle. Neulo joustinta 15 krs tai haluamasi määrä ja jatka sitten kirjoneuleella kaavion mukaan. Huom: Lisää kaavion 1. krs:lla yksi silmukka = 61 s. Jaa silmukat neljälle puikolle: Puikko1 15 s, puikko2 16 s, puikko3 15s, puikko4 15 s.
Neulo kaavio, 38 krs. Huom: Kavenna kaavion viimeisellä krs:lla 4 silmukkaa pois = 57 s (kaavioon merkatut x-silmukat).
Tästä eteenpäin voit jatkaa haluamallasi tavalla. Minä neuloin vahvistetun kantapään kuviovärillä, puikkojen 1 & 2 29 silmukalla. Neuloin 14 pitkää, nostettua kerrosta ja käänsin kantapään jaolla 8-13-8.  Jaoin 13 silmukkaa kahdelle puikolle: puikko4 7 ja puikko1 6. Nostin kantalapun reunasta molemmille puikoille lisää vielä 16 s. Sitten jatkoin kaikilla silmukoilla pohjavärillä ja kiilakaventelin joka 2. krs, kunnes jäljelle jäi yhteensä 48 s. Tasasin silmukat neljälle puikolle, 12 silmukkaa kullekin. Kun olin neulonut yhteensä 52 krs, niin aloitin leveän nauhakavennuksen, kaventelin ensin joka 2. krs ja kun puikolla oli 6 s, niin kaventelin joka krs ja loput 8 s langan läpi. Päättely, kevyt höyrytys ja valmista tuli.
Malli: Syränsukat, oma malli
Lanka: Gjestal Maija, 227 ja 215
Langankulutus: yhteensä 98 g, pohjaväri 68 g ja kuvioväri 30 g
Sukan mittoja: Varren pituus n. 17 cm ja leveys 11,5 cm. Terän pituus 24 cm ja leveys 9 cm.




Nyt juhlitaan

Ei tullut kutsua linnan juhliin, mutta kotini on linnani ja saan täällä viettää Suomen synttäreitä perheeni kanssa, rauhassa ja kiitollisin mielin. Meidän on hyvä olla täällä. 
Elmeri ilahdutti minua jokunen päivä sitten valkoisilla ruusuilla. Se oli niin ihanan yllättävää, että tuli aivan tippa linssiin :)
Mummuni oli todellinen käsityöihminen, taitava ja ahkera. Hänen tekemiään sukkia, liinoja, mattoja ja peittoja on kaikkien lapsien ja lapsenlapsien kodeissa ja edelleen käytössä. Veljeni juuri mainitsi, kuinka pitää edelleen Mummun tekemiä sukkia ja hänellä on vielä uusiakin varastossa, jos nyt käytössä olevat joskus kuluvat puhki. Näissä kuvissa on Mummun tekemä liina tai ehkä alunperin tarkoitettu kiikkutuoliin, mutta minä käytän tätä liinana. 
Mummuni joutui kokemaan sodat, toivottavasti meidän kenenkään ei koskaan tarvitse.

Sukat suomalaiselle miehelle

Ei ole tottakaan, paitsi, että on: Olen hinkuttanut neuloa näitä sukkia melkein 2 kk! Tai en kovin aktiivisesti ole neulonut, kas, kun ei ole valmista tullut. Langan piti muuntautua sukiksi jo Iskänpäiväksi, mutta niin ei vaan tapahtunut. Onneksi joulu tulla jollottaa vähän liiankin kovalla vauhdilla ja voin kääräistä nyt yhden paketin myös Elmerille. Ja samalla saan blogiini jotain sinistä 100-vuotisen Suomemme kunniaksi! 
Näissä sukissa tökki sivumennen sanoen muukin kuin se, että miesten sukkien neulominen on niin puuduttavaa, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Ja poikien jalat kasvaa sellaista kyytiä, että näitä samankokoisia joutuu/saa tehdä pian kolmet. Mutta tuo ei sittenkään ollut se pahin juttu, joka näihin jättisukkiin liittyy: Menin sitten neulomaan ekan sukan osin koivuisilla puikoilla ja osin tavallisesti käyttämilläni KnitPro:n puikoilla. No, kun oli ne ainoat 3 mm KnitPron pidemmät puikot varattuna ja 15 cm KnitProt eivät meinaa riittää jättimäisiin sukkiin. Koivuisilla puikoilla tuli paljon löyhempää neulosta, vaikka napakkaa koitti neuloa. Melkein teki mieli hakea työntömitta ja mitata molemmat puikot. En ikinä, en koskaan, enkä milloinkaan, tule neulomaan mitään neuletta kaksilla puikoilla, joiden materiaali on eri. Lankaa kului ekoissa sukissa enemmän, joten näistä ei tullut raidoitukseltaan samanlaiset. 
Ekaa sukkaa värkätessä alkoi jonkin verran jopa epäilyttää, että olenko tekemässä sellaista jättisukkaa, joka pyörii jaloissa. Mutta siitä ei onneksi ole pelkoa, sillä Elmerin jalka on mallia pullukka, joten jättimäiset, ja tekisi melkein mieli sanoa, että muodottamat, sukat solahtivat jalkoihin ihanaisesti ja "ovatpa pehmoiset", tuumasi mies. Jep, Nalle Four Season vuodelta 2008, tai jotain sinne päin, on pehmoista ja ihanaa neulottavaa. Onneksi tätä on jemmassa vielä paljon. Ja olen varma, että nämä sukat tulevat lämmittämään Elmerin pullukkajalkoja monena yönä, joten ei minua oikeasti kauhean paljon harmita se, millaiset näistä sukista tuli. Tapana on vaan porata tekeleet auki ja sitten jatkaa matkaa kohti uusia neuleseikkailuja.
Hyvää Itsenäisyyspäivää! Kiitos veteraaneille, kiitos!
Malli: Oma sukka miehelle
Lanka: Novita Nalle Four Season (850)
Puikot: 3
Langankulutus: 98 g
Silmukoita: 64 varressa, kiilakavennusten jälkeen 60

Do what you love - Love what you do

Kuinka moni tekee sitä, mitä rakastaa? Ja rakastaa sitä, mitä tekee?
Olisi hienoa, jos noin voisikin aina tehdä, koska silloin voisi elää, niin kuin sydän sanoo, ja muu osa ruumiista toteuttaa. Mutta ei ole aina mahdollista tehdä asioita, joita rakastaa, jolloin voi kuitenkin koittaa tehdä ne asiat niin, että on tyytyväinen tekemäänsä tai löytää edes jonkun valonpilkahduksen siitä, mitä tekee. 
Lausahdus on kuitenkin minulle niin tärkeä elämännuora, että halusin laittaa sen sukkiini.
Lausahduksen alle sijoitin keijukaisen neulomaan sydämiä, joita riittää koko teräosan verran.
Työn jälkeä valvoo toisella puolella kissi, lankakerällä leikkien.
Ja toinen laadunvarmistaja, ja tarkka sellainen, on toisella puolella istuva hauveli.
Tein 1. sukan keijun harmaalla ja totesin, ettei se toimi. Joten purkamisen sijaan tein toisen sukan keijun valkoisella. Tämä oli tällainen tällä haavaa aika laiskan neulojan ratkaisu ja sukat menevät tällaisenaan kotisukkina.
Kuvauksen ohessa rakastin syödä vanhaa, kuivaa, pullaa ja juoda ison kupposellisen kahvia. Pullaa en tosin jaksanut syödä kokonaan, enkä ihan täysillä rakastanut sen syömistä. Mutta kahvinjuontia rakastin, vaikka kaikki lempiväriset Taika-mukini olivat tiskikoneessa, koska en ollut vielä ehtinyt rakastaa sen tyhjentämistä. Minun oli siis tyytyminen punaiseen mukiin.
Kameran salama rakasti valkoista keijua niin paljon, että siitä aivan villiintyi ja tuhersi keijun hohtavaksi. Tai ehkäpä keiju teki sen aivan itse?

Malli: Do what you love (oma malli, ohje tulee Ravelryyn ja ohjelinkki blogin Ohjeet-sivulle, kunhan ehdin ohjeen raapustella)
Lanka: Gjestal Maija
Puikot: KnitPro 3
Langankulutus: 184 g

Isänpäivänä...

... annetaan omalle rakkaalle Isukille rakkauvella tehdyt sukat <3 Mutta koska Isukki asuu matkan päässä, matkustivat sukat kirjekuoressa saajalleen.
Sukat ovat tietysti minulle liian suuret, sillä ne ovat kokoa 40/41, terän pituus n. 26 cm. Esittelen niitä kuitenkin tässä omissa jaloissani, jalat heitettyinä kovia kokeneen Möhkön päälle. Möhköllä ovat riemulla ratsastaneet kaikki kolme lastamme. Se on ollut niin raskasta Möhkölle, että raukka on siitä laihtunut pehmeästä ja pulleasta norsusta aivan kovaksi ja laihaksi luikuksi. Tällä hetkellä se toimii lähinnä minulle rahina, kun istun ja neulon, vaikka tietysti Pörri aina välillä hyppää Möhkön selkään (ja jalkojeni päälle) kiekkumaan ja riekkumaan.
Tein sukat paksusta Raggista. Tämäntyyppisistä langoista ei voi koskaan sanoa etukäteen, millaista raitaa tai kuviota sukkaan loihtivat. Se onkin näiden juju ja juttu ja jännityksen paikka neulojalle. Aloitin sukan 55 silmukalla ja neuloin ensin kerroksen oikeaa. Sitten 30 krs 3o2n. Sen jälkeen neuloin kaikkien nurjien kohdalla kaksi nurin yhteen ja jatkoin jäljelle jääneillä 44 s 3o1n joustinta, kunnes varren pituus oli 17 cm ja langassa vaihtui sopivasti väri kantalappua varten. Tässä vaiheessa siirtelin hieman silmukoita puikoilla siten, että 2. ja 3. puikoille jäi yhteensä 21 s ja 2. puikko alkoi n silmukalla sekä 3. puikko loppui nurjaan. Kantalappuun jäi näinollen 23 s. Neuloin ihan tavallisen vahvistetun kantapään, 11 pitkää nostettua silmukkaa ja käänsin kantalapun jaolla 6-11-6. Keskimmäisestä 11 silmukasta laitoin puikolle4 6 s ja puikolle1 5 s. Nostin kantalapun molemmista reunoista vielä 13 lisää. Sitten jatkoin jalkaosaa neuloen 2 & 3 puikoilla joustinneuletta ja kiilakaventelin 1. puikon lopussa 2oyht. ja 4. puikon alussa kahden noston kavennus joka 2. kerros, kunnes sukassa oli jälleen 44 s. Kun olin neulonut kantalapun jälkeen 43 krs, aloitin leveän nauhakavennuksen kavennellen ensin joka 2. krs ja kun 1. puikolla oli 8 s, kaventelin joka krs ja loput muutamat silmukat langan läpi.
Kärjessä minua tosin odotti epämiellyttävä yllätys: Langassa oli solmu ja väri ei todellakaan jatkunut niin kuin olisi pitänyt. Tuossa vaiheessa olisi pitänyt tulla pitkä pätkä vaaleanharmaata, mutta tulikin pitkä pätkä tummanharmaata ja kirjavaa ja vasta sitten punakirjavaa. Kerin ja liitin langat parhaan taitoni mukaan, mutta tämä härdelli kostautui niin, että kärjistä tuli eripariset: Punainen väri oli siinä vaiheessa sentin päässä alkamassa, kun minulta loppuivat silmukat. Kärjessä kun on vähän silmukoita enää jäljellä, niin siinä ei auttaisi kovin paljon häslätä. 
Olen tehnyt aikaisemminkin sukat Raggista, tässä linkki niihin: KLIK

Malli: kapeahko ja joustava sukka miehelle, koko 40-41, malli omasta päästä
Lanka: Järbo Raggi 15136
Puikot: 4
Langankulutus: 142 g

Sitten muutama sananen siitä, miksi blogissani on ollut viime aikoina hipihiljaista: No, minä olen aloittanut taas työt ja se on varastanut aikaa ja voimia. Päivät ovat kulkeneet jotakuinkin näin:
- Herätys klo 5:30-5:45, väsyttää, pilkkopimeää kuin tontun arsessa.
- Aamuhässäkät ja töihinlähtö klo 6:30-6:50 riippuen siitä, vienkö Pörrin vai viekö Elmeri ja miten pääsen liikkeelle.
- Ajomatka töihin 40-45 min. pilkkopimeää, ruuhkaa, sataa tai ei, liukasta tai ei.
- Työosuutta en voi täällä blogissa erikseen puida, mutta kerrottakoon, että olen nyt uudessa organisaatiossa, uusi työ, uudet työkaverit ja melko moni asia on muutenkin ehtinyt 2 vuodessa päivittyä. 8 tunnin työpäivä menee kutakuinkin näin:
- Sitten taas ajellaan ruuhkassa kotiin, kuten aamulla, ja on niin prkl pimeää. Nappaan Pörrin matkalla kyytiin (onneksi Pörri on sujahtanut hoitoon ilman mitään ongelmia ja on hoitopaikan ilopilleri ja kaikkien lemmikki).
- Kotona heti pyykkikone päälle ja ruokaa pesueelle. Kukaan kotikeiju ei ole tehnyt kotihommia töissä ollessani, siinä se ilta näppärästi kuluukin. Ja lapsosetkin tarvitsevat minua monin tavoin. Elmeri on paljon reissussa, joten sieltä suunnalta ei voi odottaa paljon apua. 
- Yleensä klo ysiltä tai puoli kympiltä on kaikki tehty, osa nukkuu ja muut eivät enää kaipaa minua. Olen ollut liikkellä 15-16 h. Nyt alkaa se Oma Aika tai yhteinen aika Elmerin kanssa. Voi neuloa, jos jaksaa tai katsoa Netflixiä, jos jaksaa tai jotain muuta, jos jaksaa.
Kyllä tähän varmaan taas tottuu, on vaan alkukankeutta, koska downshiftailtiin Pörrin kanssa niin kauan, yli 2 vuotta! Nyt tuo aika tuntuu jo kauan sitten taakse jääneeltä, vaikka siitä ei ole vielä kahta viikkoakaan! Eli mitä tästä voisi sanoa, olen ehkä kuitenkin ajautumassa taas takaisin entisiin uomiini.
Niin, puikoilta on kuitenkin tulossa hi-taas-ti kirjoneuletta ja perussukkaa.

Mukavaa marraskuuta kaikille, koitetaan jaksaa pimeän ajan yli :)

Köynnöskukkia

Tulkoon vaan talvi, mutta ei minun sukkiini, ei vielä: Nämä köynnöskukat halusivat välttämättä kukkia ennen lunta, jäätä ja pakkasia. 
Idean näihin kukkiin sain kärhöistä ja muista köynnöskukista, joista pidän todella paljon. Harmi vain, että asustamme niin pohjoisessa, etteivät monetkaan niistä täällä pärjäile. Tai tarvitsevat ainakin kunnon talvisuojauksen tai talvehtimisen autotallissa. Mutta jospa joku kaunis päivä pakkaamme kimpsut ja kampsut rekkaan ja hurautamme jonnekin etelämmäksi asustamaan, vaikka sinne Pärnuun..
Monissa köynnöskukissa on ihana sydämenmuotoinen lehti. Pidän kukkasista ja pidän myöskin sydämistä, ne molemmat on nyt yhdistetty näihin sukkasiin. Yhdistelin tosin vapaasti sydänlehtiä ja kukkia, ei tällaisia lajeja ole oikeassa elämässä, ne elävät vain minun päässäni. Sukkien työnimi on Köynnöskukkia, mutta onko se myös lopullisen ohjeen nimi, sitä en osaa vielä sanoa. Ohjeen meinaan kirjoitella näihin puhtaaksi ihan pikimmiten ja työntää sen Ravelryyn muiden omien ohjeideni jatkoksi.
Paljastin viime viikolla hieman tästä projektistani, tuolloin olivat 1. sukat valmiit ja 2. pari puikoilla. Tein ensimmäisen parin teräosiin nopeasti neulottavan valepalmikon. Ne ovat siinä mielessä hyvät, että sukat sopivat nyt paremmin kenkiin ja valepalmikko on kaikessa yksinkertaisuudessaan myös kaunis.
Toisten, liki samanlaisten, sukkien neulominen heti perään oli melkoisen puuduttavaa, mutta urakoin ne valmiiksi tyyliin sukka per 3-4 päivää. Lopullisen version kuvioita on hieman siistitty, mutta koitin pitää kuviot silti sellaisina, ettei pitkiä, sidottavia, langanjuoksuja olisi kuin muutamalla rivillä. Nämä mahtavat olla 1. sukat, joissa mallikuviot toistuvat samanlaisina koko rivin verran eli kerrankin helppo- ja nopsatekoiset kirjoneulesukat.
Täällä enempi pohjoisessa on vain tänään niin pimeä päivä, ettei sukista saa onnistumaan oikein minkäänlaista kuvaa, ei sisällä, eikä ulkona. 
Ja näin flunssaisena ei ollut kovinkaan herkullista kuvailla tuulisella ja kolealla parvekkeella, mutta pitihän sitä yrittää, josko siellä olisi ollut parempi valo. Molempiin sukkiin on käytetty lankoina Nallea, ensimmäiseen protoversioon myös Nalle Taikaa.
Malli: Köynnöskukkia, oma design, ohje tulossa Ravelryyn
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3
Langankulutus: 1. pari 175 g, 2. pari 184 g

Olen neulomisen ohella hahmotellut seuraavaa kuviota exceliin. Olen tällä hetkellä hieman jumissa säären loppuosan kuvion kanssa, mutta jos saan tuon pattitilanteen oikenemaan, niin siitä lähtee tulemaan seuraavaa kirjoneulesukkaa. 

Protoilua...

Toisinaan tulee kerralla valmista ja toisinaan ei. Nämä sukat kuuluvat siihen jälkimmäiseen ja saavat kuulla olevansa vain protoversio, vähän huonommat verrattuna johonkin tulevaan. Ne toiset ovat jo puikoilla ja näyttävät ainakin kuvion puolesta selkeämmiltä. Tässä protoversiot nurjalta & päättelyn jäljiltä - pääsemme ihmettelemään näitä ja niitä toisia viimeistään viikon päästä, kun kaikki on valmista.
Olemme viettäneet tänään pyjamapäivää, sillä Pörri alkoi eilen nuhia ja viime yö oli yhtä heräilyä. Flunssa ei ole kuitenkaan Pörrin menoa juuri hidastanut. Tässä neitokainen viilettää aikaisemmin tekemäni yökolttu päällä takkaa ympäri. 

Surrur, surisi ompelukone

Ja kaipailisi äänestä päätellen kipeästi lorauksen öljyä uumeniinsa. Pörrin päiväunet lähenivät kovaa kyytiä, joten tuumasimme, että mitäpäs, jos Emo leikkaisi muutaman kankaan ja Pörri leikkisi sillä välin kaapin uumenista löytyneellä nipsukkapelillä. Nipsukoita on aikaisemmin näprännyt paikoilleen naapurin poika, mutta hän on kasvanut jo niin suureksi, että mieluummin näpeltää puhelintaan kuin muovisia monivärisiä nappuloita.
Pörri pääsi hyvin nopeasti jyvälle siitä, miten nipsukka tökätään reikään...
 ... ja minä ehdin sillä välin saksia muutaman vanhan paitani kohti uutta elämäänsä. Käytin kaavana Pyjamakriisin hyväksitodettua menetelmää sekä kaavan, että saumojen suhteen. Tavoitteena oli saada sekä leikkelyt, että ompelukset suoritettua mahdollisimman vähällä vaivalla ja nopsaan. Vanha känkkä kässänopeni tuskin lukee blogiani, mutta terkut vaan sinne, että ei-se-ole-niin-viimosen-päälle. Ja kässäily voi olla myös hauskaa!


Yksi ohut flanellipaita, vähän paksumpi flanellipyjaman yläosa sekä värikäs toppi oli hetkessä pätkitty uuteen uskoon sillä välin, kun Pörrin pienet sormet näpläsivät nappuloita paikoilleen ja suu kävi.

Minäkin ehdin muutaman nappulan asetella paikoilleen, kukiksi, kuinkas muuten. Kas, tässäpä teille suunnitelma seuraavasta kirjoneuleesta:
Sitten Pörri kuorsailemaan. Ja sivumennen sanoen, nukkuu edelleen. Kuuli kai unen läpi ompelukoneen laulun, eikä uskalla herätä, koska tietää, että jotain on Emo taas kurpannut kasaan. Nimittäin miesten flanellipaidasta pyjaman. 

Ja minun käyttämättömästä Calvin Kleinin pyjaman yläosasta pyjaman Pörrille:

Ja Desigualin topista mekon:

Kuvaukset uuden onnellisen (?) omistajan päällä pitää todellakin jättää nyt väliin. Nähtäväksi jää, ovatko asut vielä liian pitkiä Pörrille.
Kiitos myös Pekka-vaarille äsken postilaatikkoon tömpsähtäneestä lehdestä!
Selasin sen pikaisesti läpi ja syvennyn siihen kohta tarkemmin. Siinä on ainakin yksi mielenkiintoiselta vaikuttava juttu, joka pitää lukea, nimittäin juttu Soilesta, Neulova Narttu -blogin pitäjästä. Tuo blogi on yksi suosikkejani, jonka päivityksiä en jätä väliin :)
Huomasitte varmaan, että laitoin blogini ulkoasun uusiksi. Mitäs tykkäättekö vai tykkäättekö ollenkaan? Onko jotain toiveita luettavuuden suhteen, pitäisikö olla suurempaa tai pienempää fonttia? Pitäisikö tämän teksti leveyttä säätää kapeammaksi tai leveämmäksi tai oikeanpuoleisen sivupalkin? Sisältöön ette voi valitettavasti vaikuttaa, halusitte tai ei, niin samat jorinat jatkuvat edelleen...

Postin tuomia

Postipoika heittää lootaan joskus muutakin kuin pinon laskuja ja viime aikoina on Muutakin-osaston tuomiset suuntautuneet myös minulle. Ja kun ne suuntautuvat minulle, on sisältö 99,9 % varmuudella jotenkin neulontaan liittyvää: lankoja, neulelehtiä ja -kirjoja, sekä joskus harvoin vallan valmiita käsitöitä. Tällä viikolla minua on hemmoteltu (valtaosin itseaiheutetusti).
Aloitetaan harvinaisemmasta herkusta eli käsintehdyistä villasukista. Olen itsekin jonkinsorttinen villasukkien neulomakone, mutta joskus harvoin, kun saan jonkun toisen minulle tekemät sukat, on se hieno ja arvokas hetki! Kaikki käsintehty menee arvoasteikollani heittämällä kaupastaostettujen tavaroiden edelle.
Osallistuin toisen kerran Knitting Socks in Finland -Facebook ryhmän International Sock swap 4:een. Sukkia sai neuloa elo- ja syyskuun, jonka jälkeen ne oli oltava postissa. Henkilö, jolle sukat lähetetään ei ole sama kuin henkilö, jolta sukat saadaan.  Neuloin ja lähetin omat sukkani elokuussa USA:an. Ja nyt, pitkältä tuntuvan odottelun jälkeen, sain itsekin sukat postissa. Hyvää kannattaa odottaa! USA:laisen Cherien neulomat sukat ovat aivan ihanat ja sopivat jalkoihini täydellisesti! Lanka on käsinvärjättyä ohutta sukkalankaa. Itsellä tulee ainakin toistaiseksi neulottua harvemmin fingering-vahvuisesta langasta, joten siksikin oli mukava saada siitä neulotut sukat. Ai, että minä tykkään minun uusista sukista <3
Mennäänpä sitten seuraavaan ilonaiheeseen: Lumi Karmitsan uusimpaan kirjaan Villit vanttuut & vallattomat villasukat 2. Mietin hetken, tilaanko kirjan, sillä neulon tosi harvoin muiden ohjeiden mukaan ja en ole ykkösosastakaan mitään vielä neulonut, vaikka se ei todellakaan ole kirjan vika. 
Kakkososa on täynnä hauskoja neuleita ja pidän paljon siitä, miten Lumi kulkee omia polkujaan ja piirtelee, mitä sydän sanoo. 
Yökyöpeli ja Hasta la vista olisi hauska neuloa, minulle itselleni.

Pääkallosukat eivät itselleni iske, mutta Hohottajat voisivat olla Poikasille mieleen.
Häitä odotellessa -malli on minusta kirjan hauskin. Mutta ehkä miettisin kaksi kertaa, onko häiden odottelu lapasten saajalle vaikea asia, ennenkuin antaisin lapaset lahjaksi :D
Niin, pidän myös siitä, miten ohjeet on laadittu, tiivisti, ilman pitkiä höpinöitä.

En ottanut Klompelompesta yhtään kuvaa, koska en yksinkertaisesti osannut päättää, mitkä mallit nostaisin ylitse muiden! Minun pitäisi kuvata ne kaikki - tahtoisin tehdä (melkein) kaikki! Olen niin tyytyväinen, että harkinnan jälkeen päätin ostaa tämän Klompen toisenkin kirjan. Ja siitä saan kiittää Tupsu-serkkuani, joka oli lainannut kirjan ja infosi minua kirjan sisällöstä. Minulle oli nimittäin jäänyt kirjan esittelystä "Teos on edeltäjäänsä laajempi Klompelompe-kokonaisuus, johon on koottu erityisesti pojille ja miehille sopivia neuleita." sellainen kuva, että kirjassa on enimmäkseen neuleita isoille ja pienille miehille, mikä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kirjassa on paljon neuleita myös meille pienille ja isoille tytöille, on myssykkää ja neuletakkeja, jotka vain odottavat toteuttamista :) Olen tyytyväinen myös tähän ostokseen, maksaa varmasti rahansa takaisin.

Tällä viikolla tuli myös Suuri Käsityö - ja Novita-lehdet. Olen yrittänyt perua ensiksimainittua, mutta se on tehty niin vaikeaksi, että se tulee minulle edelleen. En ole juuri koskaan kummastakaan lehdestä mitään ohjeita toteuttanut, mutta onhan ne mukava saada ja lukea/selata läpi. Neulelehtiä alkaa vain olla niin korkeat pinot, että varastointi alkaa olla pienimuotoinen ongelma. 

Syränsukat & kaavio

Sellainen iloisesti ja kepoisasti ja kotoisasti lepatteleva syrän, sekä ihan kauheena pauhaava syrän, jos toinenkin, on neulottu näihin su...