Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Surrur, surisi ompelukone

Ja kaipailisi äänestä päätellen kipeästi lorauksen öljyä uumeniinsa. Pörrin päiväunet lähenivät kovaa kyytiä, joten tuumasimme, että mitäpäs, jos Emo leikkaisi muutaman kankaan ja Pörri leikkisi sillä välin kaapin uumenista löytyneellä nipsukkapelillä. Nipsukoita on aikaisemmin näprännyt paikoilleen naapurin poika, mutta hän on kasvanut jo niin suureksi, että mieluummin näpeltää puhelintaan kuin muovisia monivärisiä nappuloita. Pörri pääsi hyvin nopeasti jyvälle siitä, miten nipsukka tökätään reikään...
 ... ja minä ehdin sillä välin saksia muutaman vanhan paitani kohti uutta elämäänsä. Käytin kaavana Pyjamakriisin hyväksitodettua menetelmää sekä kaavan, että saumojen suhteen. Tavoitteena oli saada sekä leikkelyt, että ompelukset suoritettua mahdollisimman vähällä vaivalla ja nopsaan. Vanha känkkä kässänopeni tuskin lukee blogiani, mutta terkut vaan sinne, että ei-se-ole-niin-viimosen-päälle. Ja kässäily voi olla myös hauskaa!

Yksi ohut flanellipaita, vähän paksumpi flanellipyjaman y…

Postin tuomia

Postipoika heittää lootaan joskus muutakin kuin pinon laskuja ja viime aikoina on Muutakin-osaston tuomiset suuntautuneet myös minulle. Ja kun ne suuntautuvat minulle, on sisältö 99,9 % varmuudella jotenkin neulontaan liittyvää: lankoja, neulelehtiä ja -kirjoja, sekä joskus harvoin vallan valmiita käsitöitä. Tällä viikolla minua on hemmoteltu (valtaosin itseaiheutetusti). Aloitetaan harvinaisemmasta herkusta eli käsintehdyistä villasukista. Olen itsekin jonkinsorttinen villasukkien neulomakone, mutta joskus harvoin, kun saan jonkun toisen minulle tekemät sukat, on se hieno ja arvokas hetki! Kaikki käsintehty menee arvoasteikollani heittämällä kaupastaostettujen tavaroiden edelle. Osallistuin toisen kerran Knitting Socks in Finland -Facebook ryhmän International Sock swap 4:een. Sukkia sai neuloa elo- ja syyskuun, jonka jälkeen ne oli oltava postissa. Henkilö, jolle sukat lähetetään ei ole sama kuin henkilö, jolta sukat saadaan.  Neuloin ja lähetin omat sukkani elokuussa USA:an. Ja ny…

Umpimähkät

Vai pitäisikö sanoa, että: pähkähullut! Minullahan ei ollut viime perjantaina mitään puikoilla, joten sain idean, että mitäpäs jos ottaisi neulemallikirjan ja arpoisi sieltä kuviot sukkiin? Hmmm... joo... mikä ettei...  ja eipä muuta kuin langat, puikot ja kirja esiin ja numeroita arpomaan.
Arvoin numerot RANDOM.ORG:lla, sieltä löytyy oikeasta ylälaidasta True Ramdom Number Generator. Laitoin sinne kohtaa Max numeron 168, joka oli suurin malli valitsemastani mallikirjasta. Sitten vain painoin Generate ja jopa alkoi hra Random Org suunnittelemaan minulle mallia. Ei mennyt kuin vilaus ja hän oli miettinyt minulle jopa 38 kuviota, joiden numerot kirjasin huolellisesti peipperilappuselle.
Huom: Tässä vaiheessa olin vielä aivan järisyttävän innoissani. Seurasin toisella silmällä ja korvalla Vain elämää ja yksi silmä harhaili kappaleiden tahdissa tanssahtelevaan Pörriin ja kuunteli, mitä hänellä oli asiaa... ja en tiedä millä silmällä vielä neuloin, varmaan sillä kolmannella. No, mutta kum…

Pyjamakriisi

Melkein kaikki Pörrin pyminit olivat käyneet pieniksi kippanoiksi. Yritin eilen kaupasta etsiä 92 cm uniasuja, mutta en löytänyt ainuttakaan. Täällä meillä päin ovat kaikki 86-senttiset tytöt venähtäneet hetkessä  suuremmiksi! Noo, varastossa olisi varmaan ollut, jos olisin ehtinyt kiireeltäni suuni aukaista...
Sain sitten idean ommella omasta, pesukoneessa ja kuivurissa pehmoiseksi kuluneesta unimekostani, Pörrille pyminin. Nimittäin sellaisen, jossa olisi valmiiksi varastoituneena unihiekkaa sellaiset määrät, että silmät painuvat itsestään kiinni, kun sen pukee päälle. Edellisistä ompeluksista on kulunut vähän aikaa, mutta tuumasta toimeen: Asettelin bodyn ikäänkuin kaavaksi helmaosan päälle ja sitten vain saksimaan.
Jätin reilut saumanvarat, sillä tarkoitus oli tehdä semmoinen 2-kertainen ommel, jottei saumat hierrä.
 Ompelin siis ensin kappaleet oikealta puolelta kiinni.
Sitten käänsin tekeleen toisinpäin ja ompelin nurjalta puolelta.
Sitten taas kolttu toisinpäin. Tässä vaiheess…

Vintiömyssy

Kaivelin yhtenä päivänä lankahyllyäni ja löysin takarivistä kolme täyttä ja yhden vajaan kerän Drops Big Merinoa värissä luumu. En ollenkaan muistanut, että minulla olisi sitä väriä jäljellä ja varsinkaan noin paljon, mahdoin tilata sitä kerran reilusti Elmerin kaulaliinaa varten. Olin jo päättänyt tehdä Pörrille Klompen Vintiömyssyn, minulla oli sitä varten varattuna kaksi kerää vaalean roosan väristä lankaa. Roosa vaihtui luumuun, koska halusin tehdä varmuuden vuoksi reilumman koon ja onhan luumu melko makoinen.
Nyt on sitten neulottu helmineuletta... riittävästi. Koitin tehdä mahdollisimman napakkaa, jotta kypärä säilyttäisi muotonsa, eikä lörpähtäisi johonkin suuntaan.
Neuloessa mietin, että tuleekohan koosta 3-4 vuotta liiankin suuri pian 2-vuotiaalle, mutta neuloin ilmeisesti niin tiukkaa, että pääsen tekemään vuoden päästä taas uuden. Mutta en helmineuleella, se on varmaa. Myssyn poskelta poskelle -mitta on yhtään venyttämättä 36 cm. Eli sopiva noin 50 cm kokoiseen päähän.
Kak…

Keijut taivaalla kieppuvat

Tähän aikaan vuodesta saattaa taivaalla nähdä leikkiviä keijuja tai ehkä ne ovatkin pieniä enkeleitä, otappa siitä selvää. Ne heittävät kuperkeikkoja ja välillä näyttäisi siltä, että ne pudota jysähtävät suoraan kenttään, mutta ei, ne korjaavat kurssin viime hetkellä ja taas mennään. Voisi myös luulla, että ne törmäävät toisiinsa, niin läheltä toisiaan ne viistävät. He ovat niin taitavia ja selvästi nauttivat leikistään!
Lapaset ovat jatkoa keväällä neulomilleni Flying on the Air -sukille. Neuloin ensin yhden parin Hjertegarn Exclusive Alpaca -langasta ja heti perään toisen parin Drops Fabelista. Alpakasta tuli todella paksut ja varmasti lämpimät lapaset, Fabelista taas hieman ohuemmat.
Nämä olisi hauska tehdä myös muilla väreillä, taivashan voi olla melkein minkävärinen vain, riippuen siitä, minkälaista säätä Pekka Pouta on ennustanut ja mikä on todellisuus. Sitten riippuu vielä siitäkin, mikä on vuodenaika, onko päivä vai yö ja mitä taustaa vasten enkelit tai keijut lentelevät.
Mal…

Metsäretkeltä karanneet

En aikonut missään nimessä osallistua Niina Laitisen KAL-sukkiin. En, koska niihin ei ollut aikaa, ja olin päättänyt, etten muutenkaan ala mitään KALeja. Mutta kävi taas niin kuin joskus aikaisemminkin: Menin katsomaan, minkälainen oli 1. kuvio ja seuraavassa hetkessä olin pää syvällä lankalaatikossa miettimässä sopivia värejä. Nyt on metsäretkellä käyty, vaikka ei ihan oppaan mukaan.
Sukat olisi kuulunut neuloa Janne-vahvuisesta langasta. Mutta, koska Janne on mielestäni liian tuhtia kirjoneuleeseen, vaihdoin langan ihan vaan Nalleen, koska ohjeessa oli myös siihen sopiva aloitussilmukkamäärä minun rimpulajaloilleni. Ja sitä paitsi halusin käyttää kuvioihin Nalle Taikaa, koska se vaan niin hyvin sopii kaikkeen kasvavaan, kuten lehtiin ja kukkiin.
Ohjeenmukaiset sukat olisi neulottu kolmella värillä, mutta minä taasen ajattelin, että katson kuviovärin sen mukaan, mimmoista kuviota pukkaa tulemaan, mutta vihreän pidän omalla paikallaan, kuten ohjeessakin on. Kunpa en olisi jumittanut …