Vihtaranta KAL - Valmiit sukat - Kaksivärinen versio

Esittelyvuorossa ovat valmiit Vihtaranta-sukat ikään kuin mustavalkoisin valokuvamuisteloin. Sukissa on käytetty Novita Nallen sävyjä graffiti ja pellava. Tykkään itse kovasti molemmista sävyistä, ja ne sopivat hyvin yhteen. 









Tämä Vihtaranta-versio on neulottu pohjekoossa M eli 86 silmukkaa, joka antaa minun jaloilleni liian väljän sukan. Kun taas Nalle-kirjoneuleessa 74 silmukkaa on minulle hyvä, tein sillä silmukkamäärällä värikkään Vihtaranta-version. Ehkä pitää tehdä myös tällaiset kaksiväriset 74 silmukalla, tämä väritys miellyttää silmää.

Malli: Vihtaranta, oma malli lapsuuden kesistä
Lanka: Novita Nalle, Pellava (061) ja Graffiti (044)
Puikot: 3
Langankulutus: 193 g

Vihtaranta KAL - Valmiit sukat - Värikäs versio

Vihtaranta, lapsuuden mökki, elää jokaisessa sukan silmukassa, värissä ja kuviossa. Sukissa väreilee lapsuuden touhut, leikit ja muistot, osa niistä. Mutta, kuten ei ole täydellisiä sukkia, niin ei ole myöskään täydellistä kesää, ei täydellistä lomaa, ei täydellistä lapsuutta. Se pieni rosoisuus, epätäydellisyys, värien sekamelska, ne kaikki kuuluvat elämään. Lapsuuden kesät ovat saaneet uudenlaista vivahdetta näin vuosien takaa katsottuna: Lapsuutta katselee nyt aikuinen tyttö tässä ajassa, ei se lapsuuden tyttö menneessä ajassa. Se aikuiseksi kasvanut pieni tyttö laittaa nämä sukat jalkoihinsa, ja ei ikinä unohda lapsuuden kesiään. Ei ikinä.

 

 

 







  

Malli: Vihtaranta, oma malli lapsuuden kesistä
Lanka: Novita Nalle, eri värejä
Puikot: 3
Langankulutus: 177 g

Vihtaranta KAL - 14/14 Mansikat

Aholla kasvoi metsämansikoita, niitä kerättiin pieniin mukeihin tai pujolteltiin heiniin. Makoisia metsämansikoita popsittiin suuhun. 

Heinäkuussa oli varsinainen syntymäpäivien ja nimipäivien rypäs. Niitä juhlittiin aina täytekakun äärellä. Kakun pohja paistettiin mummonmökin kaasu-uunissa. Kakun väliin laitettiin kermaa, hilloa ja marjoja, ja päälle kermaa, pieniä somia metsämansikoita, joskus mustikoita ja vattuja. 

Neulotaan sukalle kärki. Kärkiosa on n. 6 cm pitkä. 

Jos haluat tehdä jalkateristä lyhyemmät, niin näin ne lyhenee:
- S: Neulo krs 47, jätä krs:t 48-52 neulomatta, ja neulo loppukaavio. Tällöin sukka lyhenee liki 2 cm.
- Tai neulo sukkaa mallin mukaan, mutta lopeta haluamassasi mitassa, ja silmukoi sukan kärki umpeen.
- Tai neulo kärki kokonaan yksivärisenä, aloita kavennukset jo 2. kerroksella.

Sukkaa voi pidentää neulomalla alkuun useamman kerroksen yksivärisellä ennen kavennusten alkua, tai tekemällä lisämansikkarivin.

Jos teet mallin mukaisesti, niin neulo kerrokset 47-67. Pujota lanka viimeisten 10 silmukan läpi. (Eli kerrosta 68 ei enää neulota, siinä näkyy vain jäljelle jääneet silmukat.) Päättele sukat hyvin. Minä höyrytin omat sukkani myös lopuksi.


S:


M:





Vihtaranta KAL - 13/14 Kisut

Mökin naapurissa oli ihan pikkuinen maatalo, tässä muisteloissa torppa. Se oli vanha punainen talo, jossa oli keittiö ja huone. Siellä asui vanhempi lapseton pariskunta, jolla oli siisteyden pidossa paljonkin parantamisen varaa. En ole eläissäni astunut yhtä sotkuiseen kämppään kuin heidän, he polttivat myös solkenaan tupakkaa. Mutta, vaikka he olivat omanlaisiaan, niin he olivat kilttejä, ja pitivät eläimistään hyvän huolen.

Mökin ja torpan välissä oli aitaus, jossa lehmät viettivät aikaansa siten, kun lehmät nyt tyypillisesti viettävät. Vaeltavat ihan hitaasti, pötköttelevät maassa, no, tämähän käsiteltiin jo jossain aiemmassa osassa, eipä käydä toistamaan. Mutta pointti on se, että lehmät eivät ole mitään raivoisasti ihmisiä päin ryntäileviä härkätaistelumaisia sonneja. Mutta, sonnimainen käytös oli juurikin se juttu, jota veljet minulle uskottelivat: Lehmät olivat mökin ja torpan välissä ainoastaan vaaniakseen minua. Ne odottelivat siellä minua, ainoana toiveenaan päästä puskemaan minua sarvillaan. No, sattui olemaan myös niin, että minulla oli mökkilempparihousuina punaiset joustofroteiset housut. Eli lehmät aivan varmasti lähtisivät hyökkäämään kimppuuni sillä sekunnilla, kun astun turvalliselta mökkitontilta aitauksen puolelle. Joten, kun piti päästä käymään torpalla, niin juoksin aitauksen välin niin nopeasti kuin ikinä pääsin. Ja vieläkin nopeammin, jos joku lehmä lähti hitaasti ja uteliaasti löntystelemään samaan suuntaan.  

Miksi minun sitten piti mennä tuon torpan suuntaan, mikä siellä veti minua magneetin lailla puoleensa? Vastaus on "miau". Kissat. Minun piti päästä katsomaan kissoja, haaveilemaan omasta kissasta, viemään kissoille kaloja. Kalat oli ripustettu oksaan roikkumaan. 

Ja, sitten, eräänä kesänä, toteutui suurin toiveeni: Torpan kissa sai pentuja, ja yksi kissavauva tuli meille! Voi, tuota onnen määrää! 

 

Neulo kaavion kerrokset 34-46.

S:

M:


Vihtaranta KAL - 12/14 Verhot

Mökillä oli oranssit ja hyvin värikkäät verhot: Pohja oli oranssi, verhoissa oli mansikoita, sekä keltaisia ja valkoisia kukkia. 

Mökillä oli muutakin värikästä: Sängyissä oli kankaasta ommellut tilkkupeitot. Oli myös taikapeitto, tilkuista tehty torkkupeitto, jonne kääriytyneenä sai makoisat unet. Pöydällä oli tietysti vahakangas. Oli oranssit kuhmuiset lautaset. Mökillä oli, ja sinne kierrätettiin kaupungista kaikki "mikä vielä mökillä menee". Mökillä vallitsi varsinainen värien iloinen sekamelska. Ja, tämä ei jäänyt tietenkään pelkästään sisustukseen, vaan vaatteisiin myös. Hyvä puoli tässä oli tietenkin se, että mökillä ei tarvinnut varoa vaatteita, sai olla miten haluaa, ja mennä täysillä... 

Neulo kaavion kerrokset 19-33.

S:


M:



Vihtaranta KAL - 11/14 Räsymatto

Mökin lattioilla oli räsymattoja. Vanhat vaatteet leikattiin kuteiksi, ja kuteet kudottiin matoiksi. Matot olivat ihana sekoitus kaikenlaisia värejä. Pidän ajatuksesta, että matoista löytyy muistoja vanhojen vaatteiden muodossa. Toisekseen ne ovat yleensä kauniita katsella. Ja onhan se kierrätystä parhaimmillaan.

Räsymatot pestiin erillisellä mattolaiturilla. Siinä oli pöytä, jossa mattoja harjattiin niin maan perusteellisesti. Ennen harjausta matot liotettiin hyvin suurissa saaveissa. Mökillä pestiin paitsi mökin matot, myös kaupunkiasunnon matot. Matonpesu oli, ja on mukavaa puuhaa.

Mietiskelin tänään, että kotityöt olivat mökillä erityisesti Äidilleni melko työlästä tuolloin: ei ollut sähköä, ei sisävessaa, vesi kannettiin kaivosta ämpärillä aittaan. 
Astiat pestiin ulkona, erillisellä tiskipaikalla. Mutta sitä ennen piti lämmittää tiskivesi, kantaa astiat sinne, pestä ja kantaa astiat takaisin. Itsekin tiskanneena voin kertoa, että kun ympärillä inisi parvi itikkaystäviä, niin astiat tuli tiskattua hyvin sukkelasti. Itikat lauloivat iltalaulujaan ja tunkivat iholle, vaikka oli hupparin huppu vedettynä tiukasti päähän.
Vaatteita laitettiin likoamaan ja pestiin nyrkkipyykillä. Yleensä saunomisen yhteydessä jäi kuumaa vettä, jolla oli hyvä vaatteita pestä. Ja tietysti niitä vietiin myös kaupunkiin pestäväksi. 
Mutta, kyllä minäkin juoksin äidin apuna: hain kellarista maitoa tai mitä pyydettiin, nipun ruohosipulia penkistä, kutsuin muita syömään, keitin raparperikiisseliä. Ja yhteen juttuun osallistuivat muuten kaikki meidän muksut: Kun oli munkinpaistopäivä, niin pyörittelimme munkkirinkuloita pöydän täyteen, ja äiti paistoi ne. 
Mutta, tämä kaikki oli pientä sen rinnalla, mitä Äiti teki <3

Lähdetään tekemään jalkaosaa

Lähtötilanne, silmukoita puikoilla 1-4:
S: 22-15-14-23
M: 23-16-15-24

Neulotaan oikein, kahdella eri värillä. Neulo napakasti. Neulos on minun suuresti rakastamaa räsymattoa eli räsäriä:
1. krs värillä a (tähän sopii hyvin monivärinen, pätkävärjätty tai kirjava lanka)
2. krs värillä b 

Tee kiilakavennukset parillisilla (eli värin b) kerroksilla: Neulo 1. puikon kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Tee 4. puikon alussa kahden noston kavennus tai ylivetokavennus. Toista kavennuksia joka 2. kerros, kunnes puikolla1 on S:14 - M:15 silmukkaa ja puikolla4 on S:15 - M:16 silmukkaa. Eli on sama silmukkamäärä ja silmukkajako puikoilla kuin nilkan kohdalla, ennen kantapäätä:

S: 58 silmukkaa, jaettuina puikoille 1-4: 14-15-14-15
Jalkapöydän puikoilla eli puikoilla 2-3 on yhteensä 29 silmukkaa. 
Jalkapohjan puikoilla eli puikoilla 1 ja 4 on yhteensä 29 silmukkaa.

M: 62 silmukkaa, jaettuina puikoille 1-4: 15-16-15-16
Jalkapöydän puikoilla eli puikoilla 2-3 on yhteensä 31 silmukkaa. 
Jalkapohjan puikoilla eli puikoilla 1 ja 4 on yhteensä 31 silmukkaa.

Minä tein molempiin sukkiin yhteensä 18 kerrosta räsäriä, mutta jos haluat lyhyemmän jalkaosan, niin lopeta räsäri viimeisen kavennuksen jälkeen, eli tee vain 16 kerrosta räsäriä. 


Vihtaranta KAL - 10/14 Kantapää

Tehdään vahvistettu kantapää. Käännetään kantapää sillä tavalla, kuin on mummolta, äidiltä ja koulussa opittu. 

Minä laitan kantalappuun aina parittoman silmukkaluvun, sillä tavalla tulee minusta hyvä. Neulon myös kantalapun kaksi reunimmaista silmukkaa aina oikein, siis lapun molemmissa reunoissa, ja nurjalla & oikealla puolella. Näin siksi, että siten lapun reunasta on helppo poimia silmukat, sitten kun kantapää on käännetty.  


Aloitustilanne:

S: 58 silmukkaa, jaettuina puikoille 1-4: 14-15-14-15
Kantapää tehdään jalkapohjan puikoilla eli puikoilla 1 ja 4, joilla on yhteensä 29 silmukkaa. (Jalkapöydän eli puikkojen 2-3 (29 silmukkaa) jätetään lepäämään. 

M: 62 silmukkaa, jaettuina puikoille 1-4: 15-16-15-16
Kantapää tehdään jalkapohjan puikoilla eli puikoilla 1 ja 4, joilla on yhteensä 31 silmukkaa. (Jalkapöydän eli puikkojen 2-3 (31 silmukkaa) jätetään lepäämään. 

Kantalappu:

- Neulo 1. puikon silmukat oikein 4. puikon silmukoiden jatkoksi (ks. 1. kuva alla). Käännä työ.
- NP: Neulo 2 s oikein ja loput silmukat nurin, kunnes jäljellä on 2 s. Neulo ne oikein. Käännä työ.
- OP: Neulo 2 s oikein, nosta seuraava silmukka neulomatta, neulo s, nosta neulomatta... jatka kunnes jäljellä on 2 s, neulo ne oikein. 
Toista NP ja OP kerroksia kunnes kantalapun vasemmassa laidassa on 15 "ainaoikein reunasilmukkanypyä". (Kuvaan alle on merkattu muutamia nuolella. Näistä nostetaan sitten aikanaan silmukoita jalkaosaan.)

 

Kantapään kääntö:

Lähdetään kääntämään kantapäätä jaolla: S:8-13-8  -  M:8-15-8
- Aloituskerros, OP: Neulo 2 s oikein. Nosta s neulomatta, neulo s, nosta s neulomatta, neulo s.... jatka, kunnes jäljellä on 9 s, tee ylivetokavennus (eli nosta s neulomatta, neulo seuraava s ja vedä nostettu silmukka neulotun yli). Käännä työ.
Tästä eteenpäin jatka näin:
- NP: Nosta silmukka nurin neulomatta, neulo nurin kunnes jäljellä on 9 s, neulo kaksi seuraavaa silmukkaa nurin yhteen. Käännä työ.
- OP: Nosta s oikein neulomatta, neulo s, nosta s neulomatta, neulo s... jatka, kunnes jäljellä on 8 s, tee ylivetokavennus. Käännä työ. 
- NP: Kuten edellinen NP kerros, mutta neulo 2 s nurin yhteen, kun jäljellä on 8 s.
- OP: Kuten edellinen OP kerros, mutta tee ylivetokavennus, kun jäljellä on 7 s.
Jatka näin neuloen, kunnes jäljellä on enää keskimmäiset silmukat eli S:13 - M:15 silmukkaa, ja olet viimeksi neulonut NP kerroksen (kuva alla, koko M)
Neulo S:7 - M:8 silmukkaa oikein = puikko4. Puikolle1 jää S:6  -  M:7 silmukkaa. (kuva alla, koko M, puikko4 oikealla, puikko1vasemmalla)
  

Silmukoiden nosto kantalapun reunasta:

Nosta kantalapun molemmista reunoista 15+1 silmukkaa. (Alla havainnekuvaa, puikolta 4. Minä nostan puikkojen välisen eli tässä tapauksessa 16. silmukan, aina vasta neuloessani 1. kerrosta, koska minulla on siihen oma tapa, miten sen teen, ettei jää reikää.) Puikolla1 on siten S:6+16=22 - M:7+16=23 silmukkaa. Puikolla4 on S:16+7=23  -  M:16+8=24 silmukkaa.


Huomenna aloitamme jalan neulomisen, tiedossa on kolme osaa ja kärki.