Virkattu toppi

Muistui mieleen viime kesänä aloittamani virkattu palatakki, joten kaivelin palaset esiin ja laskin ne. Oli melko kiva yllätys, että niitä oli peräti 30. Olin tehnyt jokaista väriyhdistelmää kohden jo viisi palaa eli näpeltänyt niitä enemmän kuin muistinkaan. 

Olin virkannut palat Novita Cotton Feel -langalla. Lankaa oli reilusti jäljellä, neljässä eri sävyssä. 

Paloja katsellessani ei kuitenkaan tuntunut enää ollenkaan siltä, että paloista tulisi takki. 

 

Välissä oli ilmestynyt Novita virkkauslehti, jota olin hartaudella selaillut. 

Ja, miten sattuikaan, että siellä oli Miradoura-niminen toppi, joka oli virkattu juurikin 30 palasta. Siinä hetkessä päätin, että minun 30 palaa olisivat oiva pusero.


Sitten pieni palapeli, miten järjestelisin 30 palaani siten, että värit olisivat paidassa nätisti? 




Väliin pieni takatalvikuva, tällaista meillä päin oli näihin aikoihin (23.4.2024) kun palapuseron paloja järjestelin. Todella huolestuttavan takatalvista, pienten lintujen kannalta, jotka olivat meidän seuduille jo lentää hönkineet.


Päätin yhdistellä palat piilosilmukoilla virkaten, joka on mielestäni näpsäkkä tapa liittää palaset siististi yhteen.  Jos tämä tapa kiinnostaa myös sinua, niin katso tämä virkkaamani pala poncho -linkki, siellä on yhdistelystä tarkemmat kuvat. 
Virkkasin ensin alaosan kaikki ruudut vaakasuuntaan yhteen, etenin oikealta vasemmalle.




Ja väliin taas maisemakuvaa, pari päivää lumimyräkän jälkeen näytti taas tällaiselta, varsin keväistä ja melko lämmintä taas. 


Muffin kanssa kierrämme pitkin maita ja mantuja. Kevät näyttää, tuntuu ja tuoksuu ihanalle!


Tässä olen virkannut alaosan palat vaakasuuntaan yhteen. Olen virkannut myös yläosan palat yhteen, ne virkkasin yhteen ylhäältä alaspäin. 


Sitten oli edessä palojen yhteenvirkkaus pystysuuntaan. Virkkaussuunta minulla ylhäältä alaspäin.


Ja sinivuokot pinnersivät lehtien alta kukkaan. 


Alaosan palat virkattu yhteen.


Aamun rauhalliset hetket ovat tärkeitä minulle, vietän ne Muffin kanssa.



Yläosa ja alaosa yhdistettynä toisiinsa.


Ja välissä kupposellinen kahvia... ja pullaa.


Aamu oli kirkas ja selkeä myös vappuna.



En olekaan muistanut kuvata kaikkia vaiheita. Tässä paita on jo päättelyä vaille valmis: Olen virkannut sivusauman yhteen, ylhäältä alas. Ja olen virkannut olat, sekä reunukset pääntielle, kädenaukkoihin ja alareunaan.

Sain tämän eilen pääteltyä, taidan vielä pestä tämän, ennen kuin otan käyttöön. Sitten kuvaus ihan päällä, ehkä.



Virkkasin reunuksiin kaksi kerrosta piilosilmukoita. Ensimmäisellä kerroksella otin koukulle molemmat reunat, toisella kerroksella virkkasin takareunasta. Näin muodostui hyvin samannäköistä ketjua kuin miltä palojen yhdistelyketju näyttää.



Olkaan virkkasin 14 pylvästä, 16 kerrosta, koukulla 3. Kädentien ja kaula-aukon reunukset on virkattu kuten yllä kerroin alareunan osalta. Kädentien alakulmiin virkkasin hieman pyöritystä puolipylväin ja pylväin.


Ylhäällä näkyvässä kuvassa minun hiuksia vasemmalla alhaalla. Eivät siis mitään kainalotupsuja :D

Malli: Virkattu palapaita. Palan ohje löytynee Novita sivulta, sillä olen vihkooni kirjannut, että pala on "Novita virkattu pala". Palapusero on muuten omanlaiseni, mutta idea tällaiseen palamaiseen puseroon tuli Novita virkkauslehdestä, joka ilmestyi juuri äsken, toukokuussa 2024
Lanka: Novita Cotton Feel liitu (008), rypäle (560), tropiikki (540), ruusukvartsi (529)
Koukku: yhdistelyssä nro 3, mutta virkattujen palojen osalta en ole kirjannut ylös, varmaan 3 tai 3.5
Langankulutus: 360 g eri värejä (yhdistelyyn kului vajaa kerä valkoista)

Loput(tomat) lankahamstraukset

No, niin. En ole hankkinut pitkään aikaan lankaan, nyt huhtikuussa näemmä isolla kouralla, kaksin käsin, useaan otteeseen. Syytän tästä takatalvea ja kylmyyttä. Nyt tunnustan nämä loputkin, saan anteeksi, ja sitten mennään eteenpäin...

Näillä ostoksilla on kaksi teemaa ja missiota. Ensinnäkin: Olen varautumassa tulevaan kesään, jolloin meinaan värjäillä lankoja, paljosti. Viime kesä meni pensseli kädessä keikkuen, seinälautoja sutien. Ei käynyt mielessäkään värjäillä myös lankoja. Tulevana kesänä saa luvan olla toistenpäin.
Ensimmäinen hankinta on siis Lankavan Naturelli Sopivaa, joka on sata-prossan villalankaa, värjäykseen. Voi myös olla, etten värjääkään tätä lankaa, vaan käytän tämmöisenään. Ihan itseäni jännittää, että mitä päätän. Noinkohan tulee koko keväänä uni silmään.

 

Toinen hankinta on Lankavan Naturelli Sulavaa, sukkalankaa, värjäysteema jatkuu. 


Kolmas hankinta, värjäykseen myös. Lanka on Novita Wonder Wool, en ole värjännyt sitä koskaan aikaisemmin, saapas nähdä, miten käy. Mutta, olen neulomassa vastaavasta langasta yhtä vielä itsellenikin mysteerimäistä neuletta, en yhtään tiedä, mikä siitä on tuloillaan. Joten, ihan tuon neulekokemuksen perusteella, otin tätä lankaa myös värjäykseen. 


Sepä oli värjäilyyn liittyvä hamstraus issukka. Sitten seuraavaan: virkkaus & alelangat. Se on aivan paholaisesta peräisin, kuka tuollaista pystyy vastustamaan? Että, ensin aletaan työntämään markkinoille jos jonkinlaista virkkausmallia ja -lehteä. Ja sitten viaton ihminen menee verkkokauppaan katselemaan ihan muuta, ja näkee noita tarjouslankoja. Mikä juttu?


Tästä haaveilen virkkaavani takin.




Tästä haaveilen myös virkkaavani takin. Väri ei ole tosin oranssi, enempi alakuvan kaltainen. 


Nämä oli nyt tässä, ei enempää lankaa, huhtikuussa.
--- 
Edit: oli mennyt sulavat ja sopivat tekstissä väärinpäin. Korjattu.

Oikeaa villaa

Miltä se oikea villalanka tuntuu ja tuoksuu? Sellainen, joka on käyskennellyt suomenlampaan mukana Vanajaveden rantamilla, kerännyt sisäänsä perhosten siipien lepatusta, kostean heinän tuoksua, tuulen huminaa männyissä, mehiläisten loputonta surrausta ja lintujen lauleloita rantapusikoissa? Sellainen, joka on ilmojen vaihteluissa pöyhiintynyt ja kasvanut, yhtä aikaa lampaan kanssa? 

Minulle saapui tällaista lankaa mutkan kautta, mennäänpä mutkat läpi: Ensinnäkin, Luotolainen, tai luodoton, tai luodotar, se on jäänyt kaivelemaan minua. Siitä ei tullut minulle täydellinen, kainaloiden seutu jäi ihan kauhean paljon kaihertamaan, varsinkin mieltä. Olen aina tiennyt yrittäväni joku päivä uudestaan, jollain toisenlaisella versiolla. Laitoin tällä viikolla Virtain Villaan postia, että vieläkö heiltä löytyisi samaista lankaa, josta paidan aikanaan tein, tuo lanka oli kovasti mieluista. Sain ystävällisen vastauksen, jossa kerrottiin, ettei heillä ole omia lankoja myynnissä, vaan kehräävät muille, ja olivat juuri kehränneet erän Tolvilan kartanolle. 

 

Laskeuduin Tolvilan kartanon nettisivuille. Lueskelin heidän lampaistaan, katselin kuvia. Aukaisin lankasivustot... ja tilasin myös, aivan heti. En varmasti ehdi paitaa nyt keväällä, en ehkä kesälläkään, aloittaa. Mutta ehkä ehdin miettiä ja suunnitella, jollain tasolla edistää. Tämä on ihanaa lankaa, haluan saada tästä aikaiseksi itselleni täydellisen puseron, tavoite korkealla. Ja, sanottakoon, että ihan ihastuksesta lankaan tätä kirjoittelen, en hyödy tästä millään tavalla, vaan aivan täyden hinnan langoistani maksoin. Minua kiehtoo myös se, että tämä lammastila on tässä "meidän nurkilla", villa ei ole hypännyt kovinkaan pitkää matkaa lampaan seljästä minun puikoilleni.

Tämä viikko on ollut muutenkin villateemainen. En tiedä miksi, onko se tämä takatalvi, ja yleinen kylmyys, joka on saanut minut kulkemaan villalaareja kohti. Vai, onko se työpaikan bonusohjelma, joka toi muutaman ylimääräisen roposen kukkaroon, ja niistä on kiireellä päästävä eroon. "Älkää tuhlatko kaikkea kerralla", totesi eräs työtoveri, sarkastisesti. Tällä kertaa tosiaan noinkin on mahdollista tehdä. Mutta, eikö lanka ole hyvä sijoitus, se lämmittää kroppaa ja mieltä pitkään, ehkä jopa koko loppuelämän ajan, jos onnistun tekemään täydelllisiä puseroita? Tai, edes yhden? Minulla on menossa täydellisen puseron metsästys.

Pirtin Kehräämön sivuilla tuli piipahdettua myöskin, ja poistuttua tilauksen kera. Tarvitsin lankaa lapasiin. Taito-lehden numerossa 1/2024 oli ihanat kaksiväriset Hiutale-lapaset, jotka haluan ehdottomasti tehdä. Tämä malli olisi mennyt minulta muuten ohi, mutta minulla on neulovainen serkku, jonka kanssa höpsöttelemme neulejuttuja, ja tämä malli tuli hänen kauttaan verkkokalvoilleni. En osannut päättää, minkä väriset lapaset teen, joten otin kolmea eri väriä, katsotaan, mitä tästä tulee.

Ja, kun tilasin lapasiin lankaa, niin samalla myös lankaa puseroon. Jo vain, mielessä on toisia puseroita myös, oikea puseroiden sarja. Tiedostan, että olen helposti innostuvaa sorttia, ja intoilen vähän väliä, mistä milloinkin. Mutta tämä Pirtin lanka on sellaiseen mystiseen puseroon varattuna. Ja oikeaa villalankaa tämäkin, ei mitään muovihöpöhöttöä. Pirtin langat ovat myös mieluisia, ja tämäkään ei ole maksettu mainos, eikä mitään yhteistyötä, enkä tästä mitään hyödy. Sijoittelen vain vaivaisia roposiani lämpöisiin lankoihin.

 

Mies tuli eilen kaupasta kukkapuskan kanssa, toi tytöilleen kukkia. Pieni ele, mutta ilahduttaa mieltä. Olen kuullut miehen opastavan joskus Poikasiaan myös, että ostakaa naisillenne kukkia, se ei maksa paljon, mutta on kaunis ele, ja tuo hyvän mielen sekä antajalle, että saajalle.

Tämä takatalvi, lumi, se huolestuttaa minua. Täällä on ollut muutenkin koleaa, pohjoistuuli puhaltanut luihin ja ytimiin saakka. Eilen aamulla herättiin lumisiin maisemiin. Täällä meillä oli todellinen lintujen sirkutus jo, nyt on paljon hiljaisempaa, toivottavasti kesän linnut pärjäävät tämän yli.

Virkattu toppi