tiistai 18. huhtikuuta 2017

Hitchhiker Purolla

Puron Lehto pääsi kerältään huiviksi ja olen niin ihastunut sen väreihin, etten osaa sitä sanoiksi pukea. Siitäkin huolimatta, että en yleensä vihreästä ja keltaisesta välitä. Se on varmasti joku kevään kaipuu, joka tekee tepposiaan.
Menimme aamulla Pörrin kanssa joelle, tarkoitus oli kuvata huivi siellä taustanaan lukuisat joutsenet. Laskin, että heitä oli joella tänään peräti 17 heräilemässä uuteen päivään ja vielä vähän kohmeisia olivat pakkasyön jäljiltä. Me nautimme, Pörri istui pulkassa, aurinko killitti taivaalla, hanki kantoi, vesi solisi. Vaikka eihän me oikeasti kovinkaan pitkästi siellä kävelty, koska joki on tuossa aivan meidän nenien edessä. 
Nyt pitää laittaa tähän väliin aika monta kuvaa lempilinnuistani joutsenista. Olen aika tohkeissani aina, kun he täällä hetken viivähtävät.




Sitten takaisin siihen huiviin, jonka väri on ihana. Huivi on vipelletty ohjeella Hitchhiker, joka on helppo malli, sopii täydellisesti teeveeneuleeksi. Tämä on kai neljäs Hitchhiker minulle.
Kolme kerää lankaa riitti 23 hampaiseen huiviin. Huivista ei tullut mikään suuren suuri, mutta riittävän kokoinen, että sen saa kietaistua joutsenkaulansa ympärille. Nähtäväksi jää, millaiseksi huivi muuttuu käytön myötä.
Malli: Hitchhiker by Martina Behm
Lanka: Novita Puro, Lehto 839
Puikot: 6
Langankulutus: 144 g

tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kevät

Tai eilen oli, tänään on täystalvi: topakka pohjoistuuli ja lunta pukkaa. Mutta esitellään nyt kuitenkin sukat mallia kevät, jospa se sieltä palaisi tänne enempi pohjoiseenkin... Kaktus ainakin pusertaa innolla kukkaa tulemaan, siitäkin huolimatta, ettei ole saanut vielä uusia multia, saatika päässyt edes suihkuun. Emäntä on nääs neulonut senkin ajan, jolloin nuo edellä mainitut työt olisi voinut ja pitänyt suorittaa :D
Lankavarastosta löytyi vuosimallin 2008 (oletan) Novita Nalle Four Seasons Kevät, ihana 150 gramman muhkea ja pehmoinen kerä. Niin pehmeä, että jos olisin minikokoinen neulootikko, niin haluaisin pomppia siinä etuperin ja takaperin voltteja ja lopuksi laittaa siihen pötkölleen.
Nyt toivoisin, että tietokoneessa olisi joku räpylätoiminto, joka avaisi ruutuun aukot, josta voisitte ojentaa käpälät ja todeta omin kätösin hypistellen tämän saman asian: Ei ole nykynallukat samaa laatua kuin entisvanhaan, kun olimme nuorempia. Lanka oli aivan yhtä ihanaa neulottavaa kuin esim. Ferner Wollen Mally Socks tai Viking Aurora, joita olen testaillut aikaisemmin.
Aloitin sukat silmukkamäärällä 64 ja pohjekavennusten jälkeen jäljelle jäi 48. Varren pituus on 34 cm ja terän 23 cm. Varren leveys ylhäällä 14 cm ja muutoin 10 cm. Laitoin omaan muistiinpanovihkoon ja mainitsen saman tässäkin: 60 silmukkaa riittäisi aloitukseen, jotta sukasta tulisi ylhäällä napakampi. Varsi saisi olla myös pari senttiä pidempi sitten seuraavaan vanhan ajan nallukkasukkaan, jonka teen :)
Käytin Keväät parvekkeella katsomassa talvea, eivät tykänneet. Joutsenetkin ovat menneet jonnekin piiloon, miettinevät varmaan, että mitä ihmettä tämä nyt on olevinaan, umpitalvi kevään keskelle.
Malli: Oma polvisukka
Lanka: Novita Four Seasons, Kevät 824
Puikot: KnitPro Zing 3
Langankulutus: 109 g

lauantai 1. huhtikuuta 2017

Sylillinen lehtoa ja aallokkoa

Nämä värit vetävät jostain syystä aivan kamalasti puoleensa, vaikka en missään nimessä, enkä varmasti, ole rouva Vihreä. Mutta kun kävin vähän kaivelemassa lankavarastoja, niin nämä piti poimia mukaan. Sylissä on kolme kerää Novita Puro Lehtoa (kellertävää mukana) ja samainen määrä Aallokkoa. Olen joskus kerännyt nämä alekorista kahdella eurolla/kerä. Olisinpa hamstrannut lankaa silloin enemmänkin, sillä tätä ei ole saanut enää pitkiin aikoihin...
Ajattelin, että olisiko aivan hullua tekaista näistä huivi?
Mutta sitä ennen pitää tehdä valmiiksi yhdet teeveenkatselusukat. Ja kirjoneuleita jumii puikoilla useampia. Niistä on valmiina yhdet, toiset puolisääressä menossa ja näiden lisäksi tulee vielä kahdet muut. Blogin hiljaiselo jatkunee siis edelleen, mutta puikot heiluvat aina kuin pystyvät ja joku kaunis päivä on jotain esiteltävääkin, toivon näin :)

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Neiti Kevät

Hän on täällä taas, olen jo useita Hänen merkkejään havainnut: On valoisaa aamusta iltaan, suorastaan häikäisevän kirkasta. Räystäiltä tippasee vesi. Joutsenet lensivät laulaen joelle, mutta liihottivat samantien pois. Kaikista varmin Neiti Kevään merkki on kuitenkin se, että Poikaset saapuivat muutaman tunnin ulkoilusession jälkeen kotiin kaikki vaatteet niin märkinä kuin vain mahdollista on.
Neulootikko ei voi tehdä muuta kuin laittaa ihanaa keltaista, Neiti Kevät Auroraa, puikoille. Fiilistelin kauan tekeväni langasta pitkät pitsisukat Novitan ohjeen mukaan. Mutta koska olen vähän sitä mieltä, että kirjava lanka ja pitsikuvio eivät kuulu yhteen, niin  päädyin sekoittamaan keltaista Auroraa muihin lankoihin. Ehkä joku päivä teen vielä keltaiset (polvi)sukat, ilman pitsiä.
Yksiin sukkiin kului n. 30 g Auroraa, joten olisin vielä kolmannetkin samantyyppiset sukat saanut tehtyä samaisesta kerästä. Ehkapä kelta-valkoiset tai kelta-harmaat.
Mittasin samalla, kuinka paljon lankaa menee pelkkään resoriin ja kantalappuun ja se määrä on 26 g. Eli pelkistäen, kun tein sukkaosan kahdella värillä, niin molempia värejä  tarvitaan n. 30 g, ehkä pari grammaa päälle ja resori, kantalappu ja kärki n. 30 g. Sukassa on silmukoita 44, resori 15 krs, oikeat kerrokset ennen kantalappua 30, kerrokset ennen kärkeä 44.
Malli: Oma perussukka
Lanka: Novita Polkka (854), Aurora (826), valkoinen (010), vaaleanpunainen (522)
Langankulutus: Polkkaräsyt 93 g, Auroraräsyt 89 g
Puikot: KnitPro Zing 3 1/2

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Mitäpä kuuluu?

No, kiitos kysymästä, aivan hyvää. Kauheasti olisi neulottavaa, kun vaan ehtisi jonninjoutavilta kotitöiltä neuloa. Esimerkiksi silittäminen on ihan joutavaa hinkuttamista ja superärsyttävää hommaa. Lisäksi olisi muitakin retuperällä olevia juttuja, kuten kaappien siivousta ja kaikenmaailman tavaran ja roinan valkkausta muille maille. Puhumattakaan siitä, että kohta pitäisi pestä ikkunat ja pihallakin alkaa varmuudella ainakin rikkaruohot kasvaa. Niin, että missä välissä sitä ehtii tulevina viikkoina senkään vertaa neuloa kuin nyt? Nimittäin päähomma meikäläisellä hoitovapaalaisella on kuitenkin tytöntyllerö Pörri; kaikkialle ehtivä 1v 4 kk.
Mutta olen junaillut niin, että toisina päivinä olen enempi kotiorja ja toisina päivinä vähempi eli neulon enempivähempi. Ja virkkaan, nimittäin Dropsin mysteeripeittoa.
Peittoon on tullut nyt kaksi vihjettä ja kaksi palaa valmistui, pääteltyinä! Palojen koko on 25x25 cm, joten mitään pikkuisia palapelin osia ei tässä käsitellä. Valmiina on siis ainakin kaksi barbin peittoa, mikäli virkkausinnostus lopahtaisi tähän, mutta ei se taida lopahtaa, vaikka vastustustakin on löytynyt.
Ensinnäkin tilasin lankojen yhteydessä Adlibriksesta tuollaisen sinisen mötikkäkoukun. En tiedä, mihin tarkoitukseen se sopii, mutta ei ainakaan virkkaukseen. Koukun pää on aivan liian pyöreä, työnnä sitä nyt sitten silmukan läpi. Vaikka työnsinhän minä ihan raivona ensimmäisen vihjeen läpi, mutta sitten piti polkaista lähi-Kärkkäiselle ja ottaa sieltä mukaan kaikki mahdolliset koukkukandidaatit, ettei päästä ihan katkea verisuoni koukkua työnnellessä. Alimmainen Prymin bambupuikko oli kokeiltaessa varsin kevyt, mutta ei luistanut riittävän hyvin. Joten nyt virkkailen keskimmäisellä Novitan koukulla. Huomatkaan kahden alimmaisen koukun muoto verrattuna ylimpään. Koukun pään pitää olla vähän terävä, ainakin miunmaunmukkaan.
Toinen harmaita hiuksia aiheuttava asia on sitten Drops Paris -lanka. Se ei pysy kovin hyvin kasassa ja virkkaustohinoissa saattaa sinne ja tänne jäädä yksittäisiä säikeitä, kuten kuvassa keskellä keltainen hipsukka.
Ja kun nyt lähdin tälle marinalinjalle, niin mainittakoon, että Dropsin ohjeet on superhyvät, on kuvaa ja videota ja tekstiä, mutta siltikin olen onnistunut jotenkin oikomaan ja päässyt myös purkamisen makuun. Nyt toista palaa viimeistellessäni pääsin kuitenkin jyvälle siitä, mikä ohjeenseuraamistapa sopii minulle parhaiten: Se on ylimalkainen ohjeen luku, mutta tarkka kuvan seuraaminen alussa, sitten virkataan ja katsotaan mallia jo virkatusta osuudesta. Mutta niskat on jumissa, liikaa jännitän poloinen. Mutta eiköhän tuokin asetu, on vaan niin pitkä aika enempivirkkausvuosista (=verhoja nuorempana), en osaa olla rento.
Peittoon tulee vihjeitä nyt kerran viikossa, joten valmistunee juhannukseksi...

Virkkauksen ohessa olen ehtinyt muutakin, mutten esittelyyn asti:
1. Minulla on meneillään kirjoneulepolvarit oman ohjeen mukaan, toinen sukka valmistui 5 päivässä, toinen lähdössä puikoilla. Näistä sukista pitää vaan tehdä vielä toinenkin proto, ennenkuin kehtaan julkisesti esitellä. Ja kun kuuntelen sisälläni asuvaa "suunnittelijaa", niin saattaapi olla, että nämä sukat poikivat vielä muitakin versioita, joten saapas nähdä, koska sukkasia näkyy täällä.
2. Elmerin ja television ohessa syntyy räsymattosukkia, mutta niistä meinaan esitellä useamman parin samaan aikaan. Menossa on nyt toiset, mutta kolmannet saattavat haluta mukaan... tai sitten ei.
3. VOF:n ohessa tulee kituuttaen pitsisukkaa, joka valmistunee... joskus... ehkä.
Näillä mennään nyt vähän aikaa.